Aito dialogi vie eteenpäin

”Dialogi on hyvää vuoropuhelua ja yhdessä ajattelua” sanotaan. Antiikin filosofit, kuten Aristoteles ja Platon laativat kirjoituksiaan dialogiseen muotoon, jossa useampi ottaa kantaa keskustelussa olevaan asiaan.

Käymmekö aitoa ja todellista dialogia?

Puhumme usein dialogista, kun kehitämme uutta, viestimme työyhteisössä tai jalkautamme strategioita. Käymmekö aitoa ja todellista dialogia, vai jääkö se sanahelinäks? Kuulemmeko innostuneen työkaverin tai tiimin jäsenen uusia ideoita ja ajatuksia aidosti? Vai ovatko omat toimintatapamme ja ajatuksemme ylivertaisia? Emmekö ole seuranneet kehitystä? Syntyykö pelko oman aseman puolesta? Alammeko silloin vahvistaa omaa asemaamme monologilla, ikään kuin kilpailemalla kisassa, jota ei ole. Näin ollen dialogi, rakentava keskustelu, ei voi toimia. Kehitystä ei tapahdu, työkaveri tai tiimin jäsen turhautuu ja väsyy. Yhteisö alkaa voida huonosti.

Kaikki organisaatiot ja yhteisöt haluavat, että ne voivat hyvin.

Kaikki organisaatiot ja yhteisöt haluavat, että ne voivat hyvin, ovat tehokkaita ja arvostavat jokaista jäsentään. Aito dialogi on yksi parhaista keinoista saavuttaa hyvää tulosta kaikille.  Dialogi vaatii hyvää kuuntelutaitoa, rakentavaa keskustelua ja aitoa halua viedä organisaatiota tai yhteisöä kohti samaa maalia yhdessä sovituilla toimintamalleilla. Näin ei synny tarpeetonta kilpailuasemaa ja yhteisön jäsenet voivat luottaa toisiinsa. Pitää kuitenkin muistaa, että luottamus ansaitaan teoilla, ei pelkillä sanoilla.

Toimimmeko rakentavasti kuuntelemalla ja arvostamalla toisiamme.

Kannustankin kaikkia miettimään omaa tapaansa toimia ja viestiä organisaatioissa ja yhteisöissä. Toimimmeko rakentavasti kuuntelemalla ja arvostamalla toisiamme aidosti ja ymmärtämällä sen, että opimme toinen toisiltamme riippumatta siitä, minkä ikäisiä olemme tai missä asemassa toimimme. Avoimuus ja positiivinen asenne auttaa ja vie aina eteenpäin.

Hyvää itsenäisyyspäivää!

Jatkosota päättyi syyskuussa 1944. Pääministeri J.K. Paasikivi piti puheen itsenäisyyspäivänä 6.12.1944 ja selvästi valoi uskoa tulevaan. Pääministerin mukaan parempaan tulevaisuuteen ei päästä ilman ponnistelua ja lujaa otetta. Lisäksi tosiasiat oli hänen mukaansa tunnistettava, jotta päästään menestykselliseen tulokseen.  Ohjeet sopivat hyvin myös tähän aikaan, jota nyt elämme.

Tässä ote kyseisestä Paasikiven itsenäisyyspäivän puheesta vuodelta 1944:

”Kansalaiset!

Kansojen elämäntie ei ole tasaista nousua ylöspäin, niinkuin mielellämme toivomme. Toisinaan se painuu laakson pohjaan – laakson, joka voi olla kuin syvä rotko. Mutta laakson pohjasta nousee polku rinnettä ylös. Nousu on milloin loivempi, milloin jyrkempi. Mutta aina päästään lähemmäs aukeita vapaita aloja, joista Jumalan taivas yhä valoisampana eteen avautuu.

Jatka lukemista ”Hyvää itsenäisyyspäivää!”

Toimiva joukkoliikenne on sijoitus tulevaisuuteen

Maskun kunnan päätös liittyä Föliin, seutukunnalliseen joukkoliikenteeseen, mahdollistaisi maskulaisille edulliset matkat Fölin kuntien alueella. Samalla se lisäisi tasa-arvoa Turun seudun kuntien välillä.

Masku on lapsiperheiden suosiossa maaseutumaisena asuinpaikkana isoine omakotitontteineen ja esimerkiksi laadukkaalla opetuksellaan. Masku kuuluu saumattomasti Turun seutuun ja kunnan kannattaa ilman muuta  hyödyntää sitä kautta mahdollisuuksiaan olla seudun houkuttelevin asuinpaikka tulevaisuudessa. 

On selvää, että vihreä siirtymä tulee aiheuttamaan, erityisesti nuoremmissa ikäryhmissä, sen ettei talouteen osteta enää esimerkiksi kahta autoa. Joukkoliikenteen toimivuus tulee olemaan erittäin tärkeä nykyisille maskulaisille kuin tulevillekin.

Jatka lukemista ”Toimiva joukkoliikenne on sijoitus tulevaisuuteen”

Kestävästi kohti tulevaisuutta

Tulevaisuuteen kuuluu vastuullisuus ja vastuullisuuteen tulevaisuus. Tämä ajatus kiteytyi mieleeni luettuani Sitran kesäkuussa julkaistua raporttia Vastuullisuuden tulevaisuus ja Ylen viime tiistaina julkaistua Suomalaisten pelot ja haaveet 2022 -tutkimusta. Molemmat olivat mielenkiintoista luettavaa ja antoivat ajattelemisen aihetta.

Tulevaisuuteen kuuluvat tietenkin nuoret, jotka ovat tulevaisuuden päättäjiä, johtajia, työntekijöitä, äitejä, isiä. Ylen Suomalaisten pelot ja haaveet tutkimuksesta käy ilmi, että nuorista (15-29-vuotiaat) 51 prosenttia uskoo suoran toiminnan olevan äänestämistä tehokkaampi vaikutuskeino. Äänestämällä vaikuttamiseen usko on laskenut nuorten keskuudessa 11 prosenttiyksikköä joulukuuhun 2020 verrattuna ja vastaavasti suora vaikuttaminen nousut 10 prosenttiyksikköä. 

Jatka lukemista ”Kestävästi kohti tulevaisuutta”

Vastuullista päätöksentekoa vai arvaamatonta politiikkaa

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen päätöksenteosta julkisuudessa olleiden asioiden innoittamana voisi olla hyvä pohtia poliitikkojen keskinäistä luottamusta, alueen yhteisöllisyyttä ja organisaation vastuullisuutta.

Hyvinvointialueen sisälle on päätetty muodostaa uusia hallinnollisia alueita. Kompastuskivinä näiden  alueiden muodostamisessa ovat muun muassa olleet asukkaiden asiointisuunnat ja kuntien mielipiteiden huomiotta jättäminen. Esimerkiksi Lieto on päätöksen mukaan hallinnollisesti Loimaan alueella ja Masku Vakka-Suomen alueella. 

Useiden asiasta päättäneiden poliitikkojen mukaan sisäisellä aluejaolla ei ole mitään merkitystä. Herää siis kysymys, miksi kyseinen päätös on tehty? Tähän saadaan vastauksena se, että alueen sisällä pitää olla uusi hallinto, joka hoitaa koko alueen organisoitumisen.

Jatka lukemista ”Vastuullista päätöksentekoa vai arvaamatonta politiikkaa”

Aito yhteistyö on alueiden voimavara

(Julkaistu ensimmäisen kerran Uudenkaupungin Sanomissa ”Täst Vinkkelist” -kolumnina 19.3.2022)

Olemme eläneet pitkään hyvin erikoista ja turvatonta aikaa. Ensin meitä kuritti korona, joka tosin ei ole vieläkään helpottanut. Nyt ajatuksemme ovat Ukrainan tilanteessa. Seuraamme, jopa pelonsekaisin tuntein, Venäjän järkyttävää hyökkäystä Ukrainaan ja mietimme, mitä siitä seuraa.

Toisaalta olemme saaneet nähdä, miten nopeasti Eurooppa on yhtenäisesti ja päättäväisesti toiminut rauhan ja ihmisyyden puolesta. EU näytti voimansa niin, että tunnemme olevamme osa Eurooppaa, joka toimii yhdessä.

Yhteistyö, suvaitsevaisuus ja yhteisvastuu ovat ne opit, mitkä tästä ajasta on syytä muistaa. Myös hyvinvointialueiden rakentamisessa tarvitaan vahvaa ja rakentavaa poliitikkojen, puolueiden ja kuntien yhteistyötä. Muistetaan siis sanonta: ”Kaikki ihmistyö on yhteistyötä.” (Eemil Setälä 1864-1935)

Jatka lukemista ”Aito yhteistyö on alueiden voimavara”

Vastuullisuus hyvinvointialueen toiminnan ohjenuoraksi

Vastuullisuus mielletään usein ensisijaisesti ympäristöön ja ekologisuuteen liittyviin asioihin, kuten hiilineuraaliuteen ja ilmastoon. Kiertotalous ja kestävä kehitys ovat merkittäviä ja vakavasti otettavia tekijöitä kaikissa organisaatioissa. Vastuullisuuteen kuuluvat myös sosiaalinen vastuu, hyvä hallintotapa ja taloudellinen vastuu. Vastuullisuudesta on raportoitava säännöllisesti.

Sosiaalinen vastuullisuus on erityisesti työntekijöiden sekä sidosryhmien tasa-arvoista ja oikeudenmukaista kohtelua. Se on työyhteisöstä huolehtimista, kuten työterveydestä ja -turvallisuudesta sekä osaamisesta ja tasa-arvosta. Sosiaalista vastuuta pitää kantaa myös asiakkaista, yhteistyökumppaneista ja muista sidosryhmistä. Vastuullinen organisaatio on houkutteleva työnantaja. Hyvään työilmapiiriin ja toimivaan työyhteisöön kannattaa panostaa. Hyvä johtaminen on vastuullisuutta.

Jatka lukemista ”Vastuullisuus hyvinvointialueen toiminnan ohjenuoraksi”

Hyvä yhteistyö takaa toimivat palvelut

Yrityksissä on jo pitkään “ulkoistettu” tuotteen tai palvelun kehittämistä myös asiakkaille. Asiakas on osallistunut tuote-/palvelukehitykseen esimerkiksi asiakaskyselyissä ja -raadeissa. Olennaista on, että avoimesti kerrotaan, miten kyselyt ja raadit ovat vaikuttaneet käytännössä.

Myös sosiaali- ja terveysuudistuksessa asiakkaan ja henkilöstön pitää voida vaikuttaa palvelujen kehittämiseen ja parantamiseen. Asiakkaalta on syytä kysyä, miten, missä ja milloin palvelu toimii hänelle parhaiten. Henkilöstöä on kuunneltava, koska sillä on paras kokemus arjen käytännön työstä.

Kaikkein tärkeintä on, että ihminen saa apua juuri silloin, kun sitä tarvitsee asuinpaikasta ja palveluntuottajasta riippumatta. Palvelun voi tuottaa hyvinvointialue, yrittäjä tai sote-alan järjestö.

Jatka lukemista ”Hyvä yhteistyö takaa toimivat palvelut”

Sinä päätät – myös sosiaalipalveluista

Keskustelu sosiaalipalveluista terveyspalvelujen rinnalla on ollut vähäisempää. Aluevaalien tulokset vaikuttavat olennaisesti elämäämme, siihen miten sosiaalipalveluja toteutetaan hyvinvointialueella, miten rahaa käytetään ja minne.

Sosiaalipalvelut ovat noin puolet sosiaali- ja terveyspalveluista. Sosiaalityö, -ohjaus ja -kuntoutus elämän muutostilanteissa, perheitä tukevat ja neuvovat perhekeskukset sekä vammaispalvelut, joka järjestää tukitoimia vammaisille ja pitkäaikaissairaille ovat sosiaalipalvelua.

Jatka lukemista ”Sinä päätät – myös sosiaalipalveluista”

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑