Vastuullista päätöksentekoa vai arvaamatonta politiikkaa

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen päätöksenteosta julkisuudessa olleiden asioiden innoittamana voisi olla hyvä pohtia poliitikkojen keskinäistä luottamusta, alueen yhteisöllisyyttä ja organisaation vastuullisuutta.

Hyvinvointialueen sisälle on päätetty muodostaa uusia hallinnollisia alueita. Kompastuskivinä näiden  alueiden muodostamisessa ovat muun muassa olleet asukkaiden asiointisuunnat ja kuntien mielipiteiden huomiotta jättäminen. Esimerkiksi Lieto on päätöksen mukaan hallinnollisesti Loimaan alueella ja Masku Vakka-Suomen alueella. 

Useiden asiasta päättäneiden poliitikkojen mukaan sisäisellä aluejaolla ei ole mitään merkitystä. Herää siis kysymys, miksi kyseinen päätös on tehty? Tähän saadaan vastauksena se, että alueen sisällä pitää olla uusi hallinto, joka hoitaa koko alueen organisoitumisen.

Varsinais-Suomen sote-alueella on jo erilaisia hallintoja, jotka varmasti pystyvät tätä työtä tekemään. Mihin ihmeeseen päällekkäistä uutta hallintoa tarvitaan? Pelote, että palkat jäävät maksamatta vuoden 2023 alussa tuntuu erikoiselta tässä ajassa. Näin tullaan vastuullisuuteen, johon kuuluu myös hyvä hallintotapa ja ettei turhia hallintohimmeleitä eikä mahdotonta aikataulua pitäisi tehdä. Kiire on aina huono motivaattori.

Sisäisestä aluejaosta päättäminen on ollut vertaansa vailla. Virkamiehet valmistelivat aluejakoa. Lopulta päädyttiin esittämään aluehallitukselle mallia, jossa huomioitiin monilta osin asiointisuuntia ja kuntien toiveita. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan poliitikot neuvottelivat asiasta ja päätyivät tukemaan virkamiesten esitystä.

Viime tipassa hallitukseen tuodaankin muutosesitys, joka pisti sisäisen aluepäätöksen täysin uusiksi, siis pyytämättä ja yllättäen. Huomioimatta esimerkiksi kuntien mielipiteitä. Päätös nuijittiin läpi yhden äänen enemmistöllä aluehallituksessa. Mikseivät poliitikot voi luottaa keskinäisten neuvottelujen tuloksiin? Tuleeko päätöksenteosta jatkossa arvaamatonta?

Tällä päätöksellä monet kunnat kokevat olevansa väärällä alueella ja ovat tehneet ko. aluejaosta oikaisuvaatimuksia aluehallitukselle. Useat oikaisuvaatimukset ovat menneet yksimielisesti läpi kuntien päätöksenteossa. Eikö kaikkien puolueiden sisällä keskustella asioista, tehdä yhtenäistä, avointa ja johdonmukaista politiikkaa kunta- ja aluehallintotasolla? Missä on yhteisöllisyys, aito yhteistyö, keskinäinen luottamus ja se hyvä hallintotapa? Täytyy myös huomata se, että kunnat ja aluehallinto tarvitsevat jatkossa toisiaan. Tämä tapa toimia ei valitettavasti lisää keskinäistä luottamusta ja yhteistyöhalukkuutta.

Vielä pari huomiota siitä, ettei päätetyllä aluejaolla ole mitään merkitystä ja se on väliaikainen. Erikoista. Tehdään oletus, että aluehallinnon sisälle rakennettavat hallinnot aloittavat palvelu-ja henkilöstöstrategian teon omista näkökulmistaan. Silloin on syytä olettaa, että se tehdään kyseisen alueen väestöpohjan mukaan. Hyvinvointialue on kuitenkin luvannut, että asukkaat saavat itse päättää, mistä palvelunsa hankkivat. Voiko tämä johtaa siihen, ettei luvattu valinnanvapaus toteudukaan?

Näin ollen esimerkkinä olevien Liedon ja Maskun kuntien asukkaat valitsevat myös, mistä palvelunsa hankkivat. Todennäköisintä on, että maskulaiset ja lietolaiset haluavat palvelunsa omasta asiointisuunnastaan, joka pääsääntöisesti oman kunnan lisäksi on Turku, Raisio, Naantali tai Kaarina. Onko silloin esimerkiksi näiden kuntien alueeelle suunnitelluilla resursseilla mahdollisuus hoitaa kaikki palveluja tarvitsevat? Toivotaan, että on.

Palvelu- ja henkilöstöstrategia ovat meille kaikille varsinaissuomalaisille sosiaali- ja terveys- sekä pelastustoimen palveluja käyttäville, hyvinvointialueen henkilöstölle ja yhteistyöyrityksille tärkein päätettävä asia. Eli miten, missä ja kuka meille tulevaisuudessa palvelut tuottaa. Nyt pitää hyvää hallintotapaa noudattamalla avoimesti ja keskinäisellä luottamuksella tehdä kestäviä päätöksiä. Se miten rahat riittävät tähän kaikkeen, onkin sitten ihan toinen juttu. Voimaa ja viisautta päättäjille!